keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Lorvikatarri

Mitäs siinä parsonien rotumääritelmässä oikein sanottiinkaan: "...Työkoiraksi soveltuva, toimelias ja ketterä, jalostettu nopeaksi ja kestäväksi...". En tiedä mitä meille on myyty, mutta tällä hetkellä tuo lause kuuluisi minun mielestäni näin: "Sohvaperunaksi soveltuva, laiska ja höperö, jalostettu perässä vedettäväksi ja kotiinpäin pyrkiväksi..."

En tiedä mikä noihin otuksiin on mennyt, mutta joku niistä on imenyt viimeisetkin energiarippeet. Tahtoisivat vaan nukkua ja laiskotella. Lenkille lähtö on yhtä tuskaa ja tuskan aste nousee sitä korkeammalle mitä alemmas lämpötilamittarin lukemat hiipivät. Luulen, että osasyyllinen on kyllä valeraskaus. Sekin kun sattuu nyt samaan aikaan, kun juoksivatkin samoilla viikoilla. Eivät nyt vielä kuitenkaan ole toisiaan alkaneet imettää.
Oh-hoijaa, kun on rankkaa.

Lämpöohjautuva pököttimen äärellä.
Tässä eräänä saunapäivänä koirat pääsivät minuuttia aikaisemmin lauteille. Kun sitten aukaisin saunan oven kömpiäkseni perässä löylyihin, törmäsin melkoiseen tuoksuseinään. Sekoitus myskiä ja appelsiinia täytti koko löylyhuoneen, kun ilmeisesti maailman tyytyväisimmät elukat loikoivat lämmössä. Sillä kertaa ei meidän saunassa tarvittu keinotekoisia löylytuoksuja.

3 kommenttia:

jaana kirjoitti...

ihana rotumääritelmä muunnos ;). laiskaa on ollut täälläkin päässä mikkeliä...ts.onneksi, emäntä ehtii suksimaan :D

Kaisa & Karvakolmiot kirjoitti...

Hämmentävää miten samantapaista laiskottelua esiintyy myös meillä. Lähinnä tuon nartun kanssa. Se täytyy toisinaan suorastaan kaivaa vällyjen alta esiin, jotta sen saa kaulapannalla rengastettua ja vietyä ulos.

Urpohan on aina valmis ja tikkana paikalla kun tartun remmiin. Yks päivä näytin Aidalle kaulapantaa että "nyt pitäs lähtee iltalenkille" niin Urpo tuli ja tuikkas kuuppansa pannasta läpi. Jos haluut niin Urpon saa lainaan ;).

Rissanen & Ryyni kirjoitti...

Meillä eräs pieni(nyt 10kk ja 28cm!!) ei ole ollenkaan laiska...
Ryyniltä äiskälle terkkui!